REIJO OPETTANUT LAULUTEKNIIKKAA PARIKYMPPISELLE JUHA HOSTIKALLE

Ote teoksesta Satumaa – Reijo Taipaleen tarina, toim. Hellevi Pouta, kust. Karisto, 2017:

Ensimmäisellä tapaamisellaan Reijo kävi Juhan kanssa läpi Satumaata sekä tangoa Sä kuulut päivään jokaiseen. Juha oppi heti monia pieniä asioita, joilla on ollut suuri merkitys, paljon esimerkiksi fraseerauksesta. Reijo neuvoi, että ensisijaisesti pitää laulaa tekstiä, mutta se ei saa olla pois soundista. Pitää tulkita tekstiä ikään kuin puhuisi sitä, mutta edelleen niin, että melodia soi täydellisesti. Silloin on uskottava, hommassa ei ole mitään falskia. Tämän Juha ymmärsi, kun hän kuunteli sen jälkeen Reijon esityksiä. Niissä ei ole milloinkaan mitään laskelmoitua.

Reijon äänen ja persoonan lisäksi Juhaan on tehnyt vaikutuksen tosi tarina, jonka hän aikoinaan kuuli. Reijo sponsoroi muuatta laulajaa, jotta tällä oli mahdollisuus käydä Eero Väreen laulutunneilla ja saada laulamisesta itselle ammatti. Juhaa mietitytti, miksi Reijo tukee laulajaa, josta voi tulla hänen kilpailijansa. Sitten hän oivalsi, etteihän Reijo tunne ketään kilpailijakseen.

Mainokset

REIJO LAULANUT JUHA HOSTIKAN KOTONA SATUMAAN HIENOIMMALLA MAHDOLLISELLA TAVALLA

Ote teoksesta Satumaa – Reijo Taipaleen tarina, toim. Hellevi Pouta, kust. Karisto, 2017:

Juha on kokenut nuoruudessaan hetken, jolloin moni suomalainen olisi luultavasti halunnut olla hänen paikallaan.

Elettiin 1980-luvun loppupuolta, ja hän oli silloin reippaasti alle kaksikymppinen nuorukainen. Reijo tuli perheen kotiin Helsingin Pukinmäkeen ja lauloi olohuoneessa Satumaan niin hienosti kuin sen ylipäätänsä voi laulaa. Se hetki teki vahvan vaikutuksen Juhaan ja sen ainutlaatuisuus säilyy hänen mielessään lopun elämää. Hän muistaa ihmetelleensä, miten vahva ääni Reijolla akustisesti oli.

Reijo tuli Hostikoille Juhan isän Pertin pyynnöstä. Juha oli alkanut puhua isälleen, joka oli radion sinfoniaorkesterin soolopasunisti, että häntä on ruvennut kiinnostamaan tanssimusiikki, ja että hän haluaisi oppia laulamaan sitä niin kuin Reijo Taipale. Isä vastasi, että mikäs siinä, soitetaan Reiskalle ja pyydetään häntä neuvomaan sinua. Juha tiesi, ettei isä ole niitä Hostikoita, joiden kanssa Reijo oli tehnyt tanssikeikkoja ennen äänenmurrostaan, mutta ei sitä, että isä oli opettanut 1960-luvulla Reijolle trumpetinsoittoa.

REIJO OLLUT ERITYISENÄ VAIKUTTAJANA JUHA HOSTIKAN KIINNOSTUTTUA TANSSIMUSIIKISTA

Ote teoksesta Satumaa – Reijo Taipaleen tarina, toim. Hellevi Pouta, kust. Karisto, 2017:

Anne Mattila jatkaa omalla tavallaan sitä suomalaista tanssimusiikkiperinnettä, mitä Reijo on edustanut. Samoin tekee 1920-luvulla perustetun Dallapé- yhtyeen nykyinen johtaja ja laulusolisti Juha Hostikka, joka myöntää reilusti, että Reijo on syy siihen, että klassista laulua opiskellut ja oopperarooleja tehnyt mies on kiinnostunut tanssimusiikista. On hänellä siihen kaksi muutakin syytä, nimittäin Olavi Virta ja Tapio Rautavaara. Näissä kolmessa laulajassa hänen mielestään kiteytyy se, miten kevyttä musiikkia täydellisimmin tulkitaan. Olavi Virta uudisti aikanaan tavan laulaa iskelmää, ja Reijo otti seuraavan askeleen.

 

ANNE MATTILAN JA REIJON LEVYLLÄ JULKAISTU DUETTO KERÄILYHARVINAISUUS

Ote teoksesta Satumaa – Reijo Taipaleen tarina, toim. Hellevi Pouta, kust. Karisto, 2017:

Vuonna 2005 Anne ja Reijo levyttivät dueton Villiinnyttiin, joka tuli Annen cd-levylle Perutaan häät. Levyt, joilla tuo esitys on, ovat harvinaisuuksia. Duetto on nimittäin mukana vain levyn ensimmäisessä erässä. Seuraavista se jouduttiin poistamaan tekijänoikeusepäselvyyksien vuoksi.

Ks. ko. kappaleen esittelyartikkeli jossa vaihtoehtoiset kuuntelulinkit mukana:https://wp.me/p5ZVzz-LI

ANNE MATTILALLA JA REIJOLLA SAMANLAINEN TYÖMORAALI TIETÄEN PAIKKANSA VIIHDEMAAILMASSA

Ote teoksesta Satumaa – Reijo Taipaleen tarina, toim. Hellevi Pouta, kust. Karisto, 2017:

Annen mielestä Reijon suosio perustuu ennen kaikkea hänen ääneensä. Se on rehellinen ja täyteläinen ja sitä on miellyttävää kuunnella. Lisäksi hänellä on laulajantyössään yleisöä kunnioittava asenne.

Omalla urallaan Annella on samoja periaatteita ja käytäntöjä kuin Reijolla. Hän on aina luottanut siihen, että töitä tekemällä mennään eteenpäin. Reijon tavoin hän sopii itse huvijärjestäjien kanssa keikkojaan, käärii mainosmateriaalinsa ja kiikuttaa sen postiin. Heillä on samanlainen työmoraali ja kumpikin tietää tarkalleen oman paikkansa viihdemaailmassa. Reijon tavoin Anne on oma itsensä niin estradilla kuin sen ulkopuolellakin.

Pitkään Anne ihmetteli, miksi Reijo jännittää niin paljon ennen esiintymistään, vaikka tietää olevansa loistava laulaja. Sitten hän uskoi keksineensä sen. Reijo jännittää, koska hän on yleisön edessä täysin aito, paljaasti oma itsensä. Hänellä ei ole roolia, jonka taakse hän piiloutuisi. Jotkut laulajathan oikein piiskaavat itsestään ennen esiintymistään toisen ihmisen, sen artistiminän, ja moni näyttelijä on myöntänyt jännittävänsä valtavasti esiintymistä omana itsenään, esimerkiksi laulajana. Teatterissa saa olla aina roolin takana.

REIJO KUULUTTANUT YHTEISELLÄ KEIKALLA ANNE MATTILAN LAVALLE UUTENA KATRI HELENANA

Ote teoksesta Satumaa – Reijo Taipaleen tarina, toim. Hellevi Pouta, kust. Karisto, 2017:

Reijolla on ensitapaamisesta hellyttävät muistot. Anne oli sellainen pikkulikka. Jotain potentiaalia hän tuossa pikkulikassa näki, sillä hän kuulutti Annen lavalle toteamalla, että hänestä tulee seuraava Katri Helena.

Etukäteen ilta innosti ja vähän jännittikin Annea. Nytkö minä näen Reijo Taipaleen ilmielävänä? Hänen ensimmäinen ajatuksesta Reijosta oli, että tanssilavojen kuningas oli helposti lähestyttävä ihminen. Illan mittaan hänelle syntyi kuva lämminhenkisestä ja ihmisläheisestä miehestä. Hän kiinnitti huomiota siihen, ettei Reijo vedä mitään roolia, ei lavalla eikä lavan ulkopuolella. Kun he myöhemmin olivat yhteisellä keikalla Lohjan Tanhuhovissa ja oli Annen vuoro esiintyä, hän seurasi estradilta hieman ihmeissään, miten Reijo oli ihmisporukassa rupattelemassa. Yleensä ei joutunut todistamaan näkyä, jossa illan tähti olisi yksi muiden joukossa.

Kuvissa Iskelmä-Finlandia-ehdokkaita vuodelta 2007.