REIJO LAULANUT JUHA HOSTIKAN KOTONA SATUMAAN HIENOIMMALLA MAHDOLLISELLA TAVALLA

Ote teoksesta Satumaa – Reijo Taipaleen tarina, toim. Hellevi Pouta, kust. Karisto, 2017:

Juha on kokenut nuoruudessaan hetken, jolloin moni suomalainen olisi luultavasti halunnut olla hänen paikallaan.

Elettiin 1980-luvun loppupuolta, ja hän oli silloin reippaasti alle kaksikymppinen nuorukainen. Reijo tuli perheen kotiin Helsingin Pukinmäkeen ja lauloi olohuoneessa Satumaan niin hienosti kuin sen ylipäätänsä voi laulaa. Se hetki teki vahvan vaikutuksen Juhaan ja sen ainutlaatuisuus säilyy hänen mielessään lopun elämää. Hän muistaa ihmetelleensä, miten vahva ääni Reijolla akustisesti oli.

Reijo tuli Hostikoille Juhan isän Pertin pyynnöstä. Juha oli alkanut puhua isälleen, joka oli radion sinfoniaorkesterin soolopasunisti, että häntä on ruvennut kiinnostamaan tanssimusiikki, ja että hän haluaisi oppia laulamaan sitä niin kuin Reijo Taipale. Isä vastasi, että mikäs siinä, soitetaan Reiskalle ja pyydetään häntä neuvomaan sinua. Juha tiesi, ettei isä ole niitä Hostikoita, joiden kanssa Reijo oli tehnyt tanssikeikkoja ennen äänenmurrostaan, mutta ei sitä, että isä oli opettanut 1960-luvulla Reijolle trumpetinsoittoa.

Mainokset

ANNE MATTILAN JA REIJON LEVYLLÄ JULKAISTU DUETTO KERÄILYHARVINAISUUS

Ote teoksesta Satumaa – Reijo Taipaleen tarina, toim. Hellevi Pouta, kust. Karisto, 2017:

Vuonna 2005 Anne ja Reijo levyttivät dueton Villiinnyttiin, joka tuli Annen cd-levylle Perutaan häät. Levyt, joilla tuo esitys on, ovat harvinaisuuksia. Duetto on nimittäin mukana vain levyn ensimmäisessä erässä. Seuraavista se jouduttiin poistamaan tekijänoikeusepäselvyyksien vuoksi.

Ks. ko. kappaleen esittelyartikkeli jossa vaihtoehtoiset kuuntelulinkit mukana:https://wp.me/p5ZVzz-LI

ANNE MATTILALLA JA REIJOLLA SAMANLAINEN TYÖMORAALI TIETÄEN PAIKKANSA VIIHDEMAAILMASSA

Ote teoksesta Satumaa – Reijo Taipaleen tarina, toim. Hellevi Pouta, kust. Karisto, 2017:

Annen mielestä Reijon suosio perustuu ennen kaikkea hänen ääneensä. Se on rehellinen ja täyteläinen ja sitä on miellyttävää kuunnella. Lisäksi hänellä on laulajantyössään yleisöä kunnioittava asenne.

Omalla urallaan Annella on samoja periaatteita ja käytäntöjä kuin Reijolla. Hän on aina luottanut siihen, että töitä tekemällä mennään eteenpäin. Reijon tavoin hän sopii itse huvijärjestäjien kanssa keikkojaan, käärii mainosmateriaalinsa ja kiikuttaa sen postiin. Heillä on samanlainen työmoraali ja kumpikin tietää tarkalleen oman paikkansa viihdemaailmassa. Reijon tavoin Anne on oma itsensä niin estradilla kuin sen ulkopuolellakin.

Pitkään Anne ihmetteli, miksi Reijo jännittää niin paljon ennen esiintymistään, vaikka tietää olevansa loistava laulaja. Sitten hän uskoi keksineensä sen. Reijo jännittää, koska hän on yleisön edessä täysin aito, paljaasti oma itsensä. Hänellä ei ole roolia, jonka taakse hän piiloutuisi. Jotkut laulajathan oikein piiskaavat itsestään ennen esiintymistään toisen ihmisen, sen artistiminän, ja moni näyttelijä on myöntänyt jännittävänsä valtavasti esiintymistä omana itsenään, esimerkiksi laulajana. Teatterissa saa olla aina roolin takana.

REIJO KUULUTTANUT YHTEISELLÄ KEIKALLA ANNE MATTILAN LAVALLE UUTENA KATRI HELENANA

Ote teoksesta Satumaa – Reijo Taipaleen tarina, toim. Hellevi Pouta, kust. Karisto, 2017:

Reijolla on ensitapaamisesta hellyttävät muistot. Anne oli sellainen pikkulikka. Jotain potentiaalia hän tuossa pikkulikassa näki, sillä hän kuulutti Annen lavalle toteamalla, että hänestä tulee seuraava Katri Helena.

Etukäteen ilta innosti ja vähän jännittikin Annea. Nytkö minä näen Reijo Taipaleen ilmielävänä? Hänen ensimmäinen ajatuksesta Reijosta oli, että tanssilavojen kuningas oli helposti lähestyttävä ihminen. Illan mittaan hänelle syntyi kuva lämminhenkisestä ja ihmisläheisestä miehestä. Hän kiinnitti huomiota siihen, ettei Reijo vedä mitään roolia, ei lavalla eikä lavan ulkopuolella. Kun he myöhemmin olivat yhteisellä keikalla Lohjan Tanhuhovissa ja oli Annen vuoro esiintyä, hän seurasi estradilta hieman ihmeissään, miten Reijo oli ihmisporukassa rupattelemassa. Yleensä ei joutunut todistamaan näkyä, jossa illan tähti olisi yksi muiden joukossa.

Kuvissa Iskelmä-Finlandia-ehdokkaita vuodelta 2007.

ANNE MATTILAN TOIVEESTA TULLUT TOTTA SAADEN TAVATA IDOLINSA REIJON, IHAN SAMALLA KEIKALLA

Ote teoksesta Satumaa – Reijo Taipaleen tarina, toim. Hellevi Pouta, kust. Karisto, 2017

Tuskin on suomalaista iskelmälaulajaa, joka ei olisi joskus miettinyt, mikä on Reijo Taipaleen suosion salaisuus. Miten hän on onnistunut luomaan niin pitkän, vakaan ja menestyksekkään uran? Anne Mattila on pohtinut sitä paljonkin.

Anne syntyi vuonna 1984, jolloin Reijo valmistautui jo 25-vuotistaiteilijajuhlaansa. Hän aloitti oman tanssittajan uransa 11-vuotiaana ja kuuli niissä piireissä paljon Reijosta. Kaikki tuntuivat suhtautuvan häneen arvostavasti ja kunnioittavasti. Niinpä Anne alkoi toivoa, että hän voisi joskus tavata tämän vanhemman kollegansa yhteisellä työmaalla. Toiveesta tuli totta Lapuan Latosaaressa, missä molemmat olivat samana iltana keikalla.

REIJO TEHNYT POIKKEUKSEN LAULAA HAUTAJAISISSA KUN JALKASTEN POJAT KAUNIISTI PYYSIVÄT

Ote teoksesta Satumaa – Reijo Taipaleen tarina, toim. Hellevi Pouta, kust. Karisto, 2017

Reijo ei ole laulanut ollenkaan hautajaisissa. Poikkeuksen hän teki Kari Tapion puolison Pia Viheriävaaran muistotilaisuudessa. Hän esitti hyvän ystävänsä muistoksi tangot Satumaa ja Täysikuu, koska Jalkasten pojat niin kauniisti pyysivät häntä laulamaan.

Häissäkin Reijo on laulanut vain, jos niitä on vietetty lähipiirissä. Usein häntä on pyydetty häihin esiintymään. On nähty, että hän on jossakin lähellä keikalla ja on ehdotettu, että samalla matkallahan se hääkeikkakin menisi. Laulaisi ainakin häävalssin ja ehkä pari muuta kappaletta. Reijo on vedonnut kiireisiin aikatuluihinsa eikä ole ruvennut tarkemmin selittämään, miksi hän ei tee pikaisia hääkeikkoja.

Tässä on Anita ja Reijo kuvattuna Pia Viheriävaaran hautajaisissa Espoon Tapiolan kirkossa vuonna 2015.