SEPPO VANHALA, REIJON LAILLA EERO VÄREEN LAULUOPPILAS, ON KUOLLUT

80-vuotiaana niin kuin oheisessa Sisuradion lähetyksessä on kerrottu:http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/1050806?programid=2511

Kuuntele myös Vanhalan (s. Oulussa, vuonna 1954 muutti Ruotsiin) viimevuotinen haastattelu josta käy ilmi Väreen vaikuttamisen lisäksi Olavi Virran keikkakaveruus (Reijokin esiintynyt kanssaan):http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=5055&artikel=6668499 sekä ks. artikkeli liittyen kummankin artistin keikkailuun Ruotsin maalla:http://katajaiset.se/information/historia/kj_historia_big.html

Lauluesityksiään kuunneltavissa:https://www.youtube.com/results?search_query=seppo+vanhala+

 

 

TANGON HUIPPUVUODET TAKANAPÄIN

Ote teoksesta Satumaa – Reijo Taipaleen tarina, toim. Hellevi Pouta, kust. Karisto, 2017

Ennen kuin tangohuuma hiipui, popparit saivat kestääkseen vielä ehkä tangojakin suuremman harmin. Aikamiesten Iltatuulen viesti ja Tapio Rautavaaran Häävalssi soivat listojen kärjessä kuukaudesta toiseen. Kun niiden suurin suosio oli ohi, ohi olivat myös tangon huippuvuodet. Tangolevyjen myynti loppui kuin seinään. Miksi niin kävi? Eikö hyviä tangoja enää osattu säveltää? Oliko kansa kyllästetty tangoilla?

Tangon kuolemasta puhuttiin ja kirjoitettiin paljon. Reijon tangolevyjen tuottaja Jaakko Salo kuittasi asian toteamalla, että sehän se vasta käsittämätöntä olisi, jos tangolevyt myisivät jatkuvasti yhtä paljon kuin huippuvuosina. Reijon vastaus on, että aika vain ajoi niiden ohi. Tuli uutta iskelmämusiikkia ja uusia suosikkeja. Hänen ohjelmistossaan tangot ovat kuitenkin pysyneet aina.

REIJON LEVYTTÄMÄ KAPPALE MAINITTU SÄVELTÄJÄÄN LIITTYVÄSSÄ UUTISARTIKKELISSA

Asialla ollut siis Onni Muikku joka on muutamankin laulun Reijon laulettavaksi tehnyt. Ks. ko. juttu:http://www.pielisjokiseutu.fi/uutiset/item/1634-paivakoti-karhunpesalle-tehtiin-oma-laulu-saveltaja-tuttu-mies-musiikkikaupasta

Ko. kappale on siis mukavasti huomiota Reijon esittämänä saanut Tyttöjen tähdfen.

Kappaleen oma artikkeli Reijon diskografiassa:http://wp.me/p46kxM-glb

Kuuntelulinkit:

https://mu6.me/146579

YLEISTYNEILLÄ TANSSILAVOILLA PAREJA YHDISTÄVÄ VAIKUTUS

Ote teoksesta Satumaa – Reijo Taipaleen tarina, toim. Hellevi Pouta, kust. Karisto, 2017

Suomessa oli sotavuosien jäljiltä määräys, jonka mukaan ohjelmallisissa iltamissa sai olla lopussa tanssia, mutta korkeintaan puolitoista tuntia. Määräys kumottiin vuonna 1948, ja sen jälkeen erilaiset yhdistykset alkoivat rakentaa tanssilavoja talkoovoimin sellaisella vauhdilla, että 1960-luvulla niitä tuntui olevan joka kylässä. Useimmat olivat pieniä ja vaatimattomia mutterilavoja.

Tanssilavat olivat nuorille paras ja usein ainoakin paikka tutustua toisiinsa. Suuri osa romansseista alkoi 1960-luvulla tangon tahdissa. Lukuisat pariskunnat ovat vuosien varrella käyneet kertomassa Reijolle, miten he löysivät toisensa laulaessaan. Useimmat muistavat tarkan päivämäärän ja kappaleenkin, jota Reijo lauloi, kun he ensimmäisen kerran koskettivat toisiaan. Reijo on yrittänyt aina heittää siihen jotakin. Esimerkiksi, että älkää minua tuomitko tai että en ota vastuuta. Yleensä siihen on todettu, että meillä on ollut hyvä elämä.

Oheinen kuva on poimittu tältä videolta:https://www.youtube.com/watch?v=g2G0V1BROnQ

UUSI, EDULLINEN TANGOKOKOELMA TULOSSA PIAN JULKAISUUN

Nimeltä Tangoklassikot, pitäen sisällään mm. esitykset: Sauli Lehtosen Mun aika mennä on, Tapani Kansan Sataman tango, Arja Korisevan Hiljainen kylätie ja luonnollisesti Reijolta Satumaa.

Tämä Sony Musicin kokoelmaäänite ilmestyy kauppoihin ja digijakeluun 6.4.

Oletettavasti Reijon versioista ko. käyntikorttikappaleensa osalta tämä Onnen maa- elokuvaa varten tekemänsä on ko. äänitteellä mukana.

Kappaleen oma artikkeli Reijon diskografiassa:http://wp.me/p46kxM-g2v

Kuuntelulinkit:

https://mu6.me/151143

 

HÄTÄAPUTÖIDEN PAIKKAKUNTA MIKKELI TULLUT MYÖHEMMIN PAREMMIN TUTUKSI

Ote teoksesta Satumaa – Reijo Taipaleen tarina, toim. Hellevi Pouta, kust. Karisto, 2017

Ensimmäisinä keikkavuosinaan Reijo oli aidosti kiinnostunut kaikesta, mitä hän näki. Kaikki oli uutta. Koska ohikulkuteitä ei ollut, jouduttiin aina keskelle kaupunkia. Reijo muistaa yhä elävästi esimerkiksi hetken, kun hän saapui ensimmäistä kertaa Mikkeliin, jonka lähellä hän oli ollut nuorukaisena hätäaputöissä. Vai tällainen kaupunki, hän ihmetteli. Vuosien mittaan kaikki ympäri maan muuttui tutuksi. Vain Pohjanlahden ruotsinkielinen rannikko on jäänyt Reijolle vieraammaksi. Sinne häntä ei ole kyselty eikä hän ole sinne itseään tarjonnutkaan.

Koska Reijo on ollut Anitansa kanssa yhdessä vuodesta 1962 lähtien, hänelle ei ole ollut yhdentekevää, mistä hän on aamulla herännyt. Muutenkaan hän ei ole koskaan oppinut viihtymään hotelleissa. Kari Tapion kanssa hän oli yhtä mieltä siitä, ettei mikään hotelli ole niin hyvä ja hieno, ettei siellä tuntisi itseään yksinäiseksi. Hän ei ole sentään tehnyt samaa, minkä Kari Tapio kerran teki. Hänellä oli Lapin kiertueellaan yksi vapaailta ja hän ajoi silloin yöksi kotiin. 1600 kilometriä sen takia, että sai nukkua yhden yön omassa sängyssään oma tyyny pään alla ja nauttia kotipöydän ääressä aamukahvinsa!

Kuvassa kaverukset yhdessä Topi Sorsakosken kanssa Reijon 35-vuotistaiteilijajuhlassa vuonna 1997.

 

PIENEMMILLÄ YÖUNILLA KEIKKAMATKOJEN JÄLKEEN

Ote teoksesta Satumaa – Reijo Taipaleen tarina, toim. Hellevi Pouta, kust. Karisto, 2017

Joskus Reijo saattoi ajaa satoja kilometrejä lumisateessa. Hän ei nähnyt yön pimeydessä muuta kuin pätkän tietä sekä kohti tuulilasia tuiskuttavaa lunta. Kun hän aamulla meni nukkumaan, lunta tuiskutti yhä kohti silmiä. Ei hän muutenkaan oppinut nukkumaan kunnon unia keikkayön jälkeen. Parin tunnin päästä hän oli jo hereillä. Uni ei enää tullut, vaikka lapset pääsivät heti aamutoimiensa jälkeen pihalle leikkimään, jotta isä saisi nukkua rauhassa.

Kun keikkamatkoilla jouduttiin 1960-luvulla yöpymään, majapaikat olivat vaatimattomia matkustajakoteja. Huoneen mukavuuksiin kuului ehkä vain vati ja vesikannu sekä yöastia. Jos vessa oli, se oli jossain käytävällä. Muusikot olivat ottaneet omikseen tietyt matkustajakodit, joissa he tapasivat yöpyä. Jos piti yöpyä hotellissa, sekin oli halvimmasta päästä.

Kuvassa Reijon yhdessä vuoden 2014 tangokuningatar Maria Tyysterin kanssa Jormuan lavalla.