REIJO TAISTO TAMMEN KANSSA MUOTIA ESITTELEMÄSSÄ

Ote teoksesta Satumaa – Reijo Taipaleen tarina, toim. Hellevi Pouta, kust. Karisto, 2017:

Varsinkin uransa alkuaikoina Reijo olisi voinut ansaita suuria summia tuote-esittelijänä. Hän ei kuitenkaan pystynyt näkemään itseään tavarataloissa tuotteita esittelemässä. Pelkkä ajatus naurattaa vieläkin. Tosin hän on kerran urallaan taipunut mannekiiniksi.

Ovela manageri keksi yhdistelmän tango, muoti ja naiskauneus ja myi tapahtumia, joissa Teija Sopanen juonsi ja Taisto Tammi ja Reijo lauloivat tangoja ja esittelivät samalla muotia. Näitä keikkoja oli kaksi, ensimmäinen Kuusankoskella ja toinen Kuopiossa. Koska asuja piti vaihtaa vauhdilla, Reijolle jäi keikoista mieleen lähinnä hiki ja tuska sekä Teija Sopasen kauniit sääret.

Oheinen kuva ja myös aiheeseen liittyvä ote teoksesta Valonheittäjien varjossa soittaa blues, toim. Kimmo Seppänen, kust. Kouvolan kaupunginmuseo, 2010:https://wp.me/p8fEkl-cD

Mainokset

HAPANVELLIIN REIJOLLA MIELTYMYS LAPSESTA ASTI

Ote teoksesta Satumaa – Reijo Taipaleen tarina, toim. Hellevi Pouta, kust. Karisto, 2017:

Reijo hämmästelee, miten hyvin silloin ruokien kanssa selvittiin, vaikka ei ollut jääkaappeja eikä pakastimia. Ruokatavaroita pidettiin pihalla olevassa perunakellarissa sekä kaivossa. Joka mökissä oli jonkinlainen itse ideoitu viileäkaappi, ja talvella otettiin järvestä jäälohkareita, jotka säilyivät pitkälle kesään purujen kätköissä.

Lapsuuden ikimuistoisin ruoka oli hapanvelli, kymenlaaksolainen perinneruoka. Siihen tarvittiin hapanleivän juurta, herneitä, perunoita, vettä ja suolaa. Niitä keiteltiin mahdollisimman pitkään ja kaiken aikaa sekoitellen, koska velli paloi helposti pohjaan. Hapanvelli nautittiin voisilmän kera ja päälle hörpättiin kylmää maitoa. Toinen lapsuuden herkku oli kaalin lehdistä tehty lehikoinen.

Reijo maiskauttaa nautinnollisesti suutaan kertoessaan lapsuutensa ruokamuistoista. Kun hän piti Helsingin Kulttuuritalossa uransa 25- vuotisjuhlakonserttia, miehikkäläläiset toivat hänelle lahjaksi sammiollisen hapanvelliä. Hapanvelli on saanut Reijon myös tekemään elämänsä ainoan tuote-esittelykeikan. Hän oli sillä yhdessä kokki Jaakko Kolmosen kanssa, joka oli juuri julkaissut kirjan maakuntaherkuista. Siinä Kolmonen pitää hapanvelliä terveysarvoiltaan parhaana maakuntaruokana.

REIJON LEVYTTÄMÄN KAPPALEEN NUOTIT: VANHA RIIMU (SÄVELLYS: CARSON J. ROBISON), 1954

Kappale on julkaistu nuottina Suuri toivelaulukirja 12. – nuottijulkaisussa. Tämän amerikkalaisen countryballadin levyttivät meillä ensimmäisinä Jukka Lönnqvist, Börje Lampenius, Metro-tytöt ja Tapio Rautavaara, kaikki vuonna 1954. Reijon versio on vuodelta 1992.

Kappaleen oma artikkeli Reijon diskografiassa:https://wp.me/p46kxM-fQT

Kuuntelulinkit:

https://mu6.me/149909

KARVAS LAPSUUDENMUISTO RAA`AN HAUEN SYÖMISESTÄ

Kalastus oli harrastus, mutta myös tärkeä tapa hankkia ruokaa pöytään. Kalaa nousi Vaalimaanjoesta, varsinkin kodin lähellä olevan Pillonkosken alapuolelta. Reijon lapsuudessa Pillonkoski kuohui kauniisti. Sitten sitä raivattiin, ja nyt siitä on jäljellä enää veden alta pilkottavia kiviä. Nimikin on muutettu ja se on nykyisin Pellonkoski. Reijoa kosken raivaaminen surettaa ja sen uusi nimi hymyilyttää.

Lapsuuden kalajärvi oli Tyllinjärvi, johon Vaalimaanjoki laski pian Pillonkosken jälkeen. Isompaa kalaa pyydettiin rysillä ja katiskoilla, pienempiä itse tehdyillä ongilla. Kylmäketjusta ei silloin tiedetty, joten mökissä kuin mökissä oli usein matolääkkeille käyttöä. Liisa- sisko ei tiennyt myöskään siitä, että järvestä pyydetty hauki pitää kypsentää kunnolla. Reijolla on karvas lapsuudenmuisto siitä, kun hän söi sisarensa paistamaa haukea, joka oli jäänyt hieman raa`aksi.

Ote teoksesta Satumaa – Reijo Taipaleen tarina, toim. Hellevi Pouta, kust. Karisto, 2017.

Kuva Tyllinjärveltä.

REIJON LEVYTTÄMÄN KAPPALEEN NUOTIT: EN MITÄÄN SILLE MÄ VOI (SÄVELLYS: HARRY WARREN), 1943

Kappaleen alkuperäisversion nuotit löytyvät täältä (suomalaisen version nuotteja ei ole saatavilla):https://www.musicnotes.com/sheetmusic/mtd.asp?ppn=MN0154750

Kappaleen oma artikkeli Reijon diskografiassa:https://wp.me/p46kxM-fSJ

Kuuntelulinkit:

https://mu6.me/145663

Frank Sinatran versio alkuperäiskielellä:

KOTONA KIRNUTTUA VOITA VASTAAN SIIRTOMAATAVAROITA KAUPASTA

Kesän kuumuus muistuu Reijolle mieleen myös hänen kertoessaan voireissuistaan. Kun kotona kirnuttua voita riitti myyntiin, kimpale käärittiin harmaanvalkoiseen paperiin ja hän sulloi paketin selkäreppuunsa. Sitten hän lähti polkemaan kirkonkylän kauppaan ja pelkäsi koko matkan, että voi ehtisi sulaa auringon paahteessa hänen selkäänsä vasten. Kun hän astui kauppaan, kauppias totesi, että nyt saadaan taas sitä hyvää voita. Se kuulosti aina yhtä mukavalta.

Voita vastaan Taipaleet saivat kaupasta siirtomaatavaroita eli kaikkea sellaista, mitä oma maa ei tuottanut. Paljon ravintoa haalittiin myös metsistä. Jo taaperoina Reijon ja Liisan oli oltava mukana marjassa. Aluksi he täyttivät pikku mukeja, sitten suurempia astioita. Vadelmia, mustikoita ja puolukoita oli runsaasti, mutta niin oli syksyisin sieniäkin. Reijo meni yleensä lähimetsiin sieneen pikku kärryt mukanaan.

Ote teoksesta Satumaa – Reijo Taipaleen tarina, toim. Hellevi Pouta, kust. Karisto, 2017.