EINO GRÖN 78 VUOTTA TÄNÄÄN

Vuonna 1958 ensi kerran levyttänyt ja komean uran tähän mennessä tehnyt Grön https://fi.wikipedia.org/wiki/Eino_Gr%C3%B6n taltioi ensimmäisen suom. version tästä ruotsalaishitistä.

Kappaleen oma artikkeli Reijon diskografiassa:http://wp.me/p46kxM-cr5

Kuuntelulinkit:

https://www.deezer.com/en/album/6629557

Grönin versio:https://open.spotify.com/track/1bhyDKETYZTC3WJDW11BIk?si=mTUDuLJQQB266tSZ-Ub-bA https://www.deezer.com/en/album/340550

101096  

Reijon taltioinnin sisältävän äänitteen kansi ja Grön kuvissa.

Mainokset

REIJONKIN ORKESTERISSA SOITTANEEN TAPIO ”JÄPIKKÄ” SALON MUISTOKIRJOITUS, JULK. HS:SSÄ 13.5.2010

Kontrabasisti

Tapio Salo kuoli pitkäaikaiseen sairauteen 17. maaliskuuta kotonaan Espoossa. Hän oli 61-vuotias, syntynyt 22. toukokuuta 1948 Kurussa.

Tapio ”Jäpikkä” Salo kuului siihen poikkeuksellisen lahjakkaiden jazz- ja viihdemusiikin taitajien joukkoon, jotka Tampereen suunnalta vuosien varrella suunnistivat etelään; tulivat, näkivät, soittivat ja voittivat. Olen iloinen, että olen saanut tehdä yhteistyötä heistä muutaman, kuten Acre Karin, Rauno Lehtisen, Raimo Roihan, Seppo Rannikon ja lähes 30 vuotta Tapio Salon kanssa.

Salo opiskeli 1960-luvulla Tampereen musiikkiopistossa kenraalibassoa, musiikinteoriaa, soinnutusta sekä säveltapailua. Opintojen jälkeen hän soitti Tampereen kaupunginorkesterissa, TV2:n viihdeohjelmissa, teattereissa, jazztapahtumissa sekä keikkamuusikkona muiden muassa Paula Koivuniemen, Pasi Kauniston, Eino Grönin ja Reijo Taipaleen orkestereissa.

Vuonna 1978 Salo muutti Helsinkiin, jossa tutuiksi tulivat erilaisten säestys- ja orkesteritehtävien ohella niin tv- ja radio- kuin levystudiotkin. Hän hallitsi tyylit estradiviihteestä klassiseen.

Tapio Salo oli jo perusluonteeltaan basisti, eräänlainen fundamentti, tuo luotettava kivijalka, jonka varaan saattoi turvallisesti rakentaa ja kehittää vaikka mitä. Hänen oli helppo hahmottaa kokonaisuutta ja siten pitää koko homma hanskassa. Ilmiömäisen herkästi Salo myös vaistosi muusikkotoveriensa pienimpiäkin vivahteita. Niitä vivahteita, joita ei välttämättä ole nuotteihin merkattu, vaan jotka värähtelevät ja elävät vain rivien ja korvien välissä.

Herkkyyden vanavedessä seurasi myös tietty arkuus, eikä Salo koskaan liialti ”stadilaistunut”. Antoisimmat keskustelumme kävimmekin milloin hänen mökillään Hämeen Aurejärven rannalla, milloin Saaristomerellä purjehtien.

Salolta saattoi kysyä neuvoja ja mielipiteitä. Myös kiperiin asioihin sai rohkaisua mutta myös kirpeätä, rakentavaa kritiikkiä, jossa hänen hiljainen, hersyvä huumorinsa oli alati läsnä.

Työtoverina pääsin läheltä seuraamaan Tapio Salon taiteellista kasvamista ja ammattitaitoa – mutta myös hänen sairautensa aiheuttamaa voimien hiipumista. Hän sai täyden taiteilijaeläkkeen 2006.

Lasse Mårtenson

Kirjoittaja on Tapio Salon ystävä ja muusikkotoveri.

maxresdefault32233233

 

REIJO- AIHEINEN OSIO SUOMI SOI- TANSSILAVOILTA TANGOMARKKINOILLE- TEOKSESSA, OSA 5.

Ko. teos, toim. Jake Nyman, Pekka Gronow ja Jukka Lindfors, kust. Tammi, 2002.

Reijo Taipale on kansan ja kollegoidensa parissa paitsi arvostettu myös pidetty henkilö. Hänen vaatimatonta ja itsestään melua pitämätöntä luonnettaan kuvaa hyvin tapahtuma jossa hän vaimonsa yllytyksestä vihdoin vuosituhannen vaihteessa suostui laittamaan kultalevynsä kotinsa seinälle. Niitä löytyi vaatekaapin ylähyllyltä jopa 13 kappaletta, ja lisäksi vielä neljä platinalevyä! Mikäli Taipaletta erehtyy teitittelemään, vastaukseksi tulee välittömästi toive kutsua häntä ”Reiskaksi vaan”.

Reijo Taipaleen uusi nousukausi alkoi 1980-luvun loppupuolella, mistä lähtien hän on julkaissut ainakin yhden uutta materiaalia sisältävän CD-albumin joka vuosi. Ne ovat lähes kaikki olleet kultalevyjä ja myyneet 20 000 – 30 000 kappaletta. Samoin kultaa ovat myyneet Unohtumattomat- ja 20 Suosikkia- tyyppiset kokoelmalevyt. Reijo Taipaleen menestynein albumi on vuoden 1989 julkaisu Virran rannalla, jota on myyty yli 50 000 kappaletta. Heti sen kannoilla tulee Unta näin taas- albumi, joka sisältää samannimisen suomennoksen kansainvälisestä Bamboleo- hitistä ja joka myi yli 40 000 kappaletta. Vuonna 1992 Taipale menestyi Topi Sorsakosken kanssa levytetyllä kantrivaikutteisella, kultaa myyneellä Kulkukoirat- duolevyllä, ja vuonna 1993 hän levytti orimattilalaisen Mustangsin kanssa LP- levyn Soita kitara kaipaustani.

jokals2tai01_1

REIJO KULLERVON TEKEMIEN KAPPALEIDEN TULKKINA

Reijo on levyttänyt Kullervon https://fi.wikipedia.org/wiki/Kullervo_(sanoittaja) tekemiä lauluja (yksi sävellys toisen sanoittajan tekstiin myös joukossa) vuosien 1973-2008 välillä seuraavasti.

Yhteensä 495 erillistä kappaletaltiointia äänitteille tähän mennessä tehneen artistin tuotanto käsittää 16 Kullervon siis pääasiassa sanoittamaa (niin suomalaisia (2 kpl) kuin käännösiskelmiä) sävelmää.

Nämä kaikki kappaleet ovat muiden artistien aiemmin äänitteille taltioimia. Lisäksi kaksi kappaletta on sellaisia jotka Reijo on kahdesti taltioinut levylle.

Seuraavassa se ihan ensimmäinen Reijon levyttämä Kullervon sanoittama laulu sekä vastaavasti se kaikkein viimeisin.

Kappaleiden omat artikkelit Reijon diskografiassa:http://wp.me/p46kxM-9cL http://wp.me/p46kxM-gMM

Kuuntelulinkit:

R-7077498-1433176043-4923.jpeg

REIJO- AIHEINEN OSIO SUOMI SOI- TANSSILAVOILTA TANGOMARKKINOILLE- TEOKSESSA, OSA 4.

Ko. teos, toim. Jake Nyman, Pekka Gronow ja Jukka Lindfors, kust. Tammi, 2002.

Reijo Taipale pysyi listoillamme yhtäjaksoisesti kutakuinkin kolme vuotta. Kaikki edellä mainitut kappaleet olivat nimenomaan tangoja. Taipaleen noin viidestäkymmenestä 60-luvun levytyksestä yli puolet oli tangoja, ja tangolaulajana hänet sen jälkeen onkin pääasiassa nähty.

Vuodesta 1965 Taipaleella on ollut oma orkesterinsa. Levy-yhtiöt sen sijaan vaihtelivat 1970-luvulta alkaen, kunnes 1980-luvun puolivälissä merkiksi vakiintui Seppo Matintalon johtama Bluebird, joka nykyisin on osa suurta BMG- yhtiötä.

Reijo Taipale on koko uransa ajan hoitanut itse sekä keikkamyyntinsä että promootionsa julisteiden postittamisineen kaikkineen sekä ajanut itse keikkamatkansa. Alalla jo legendaarisia keikkakilometrejä lienee tätä nykyä noin kaksi ja puoli miljoonaa! Taipale ei myöskään kuulu niihin artisteihin, jotka käyvät orkesterin soiton lomassa laulamassa tunnin mittaisen setin, vaan hän esittää edelleen järjestäjän niin halutessa vaikka kolme laulusettiä illan aikana.

”Sillä ne keuhkot pysyvät kunnossa, laulamalla”, sanoo Taipale. ”Ei siinä sitten muuta harjoitusta ja äänenhoitoa tarvitse.”

indexnnmmnmnmnmn

REIJO ESIINTYMÄSSÄ MTV:N TALTIOINNILLA VUODELTA 1972

Lenita Airiston ja hiljattain kuolleen Timo T.A. Mikkosen keskustelun yhteydessä. Ko. lähetys löytyy täältä:http://www.katsomo.fi/#!/ohjelma/33006013/viihde-extra

Reijo esittää ohjelmassa, myös sittemmin levyttämänsä laulun Tulisuudelma. Artikkeli diskografiassaan:http://wp.me/p46kxM-f9z

hqdefaultrwrwrwrwrwr